perjantai 5. tammikuuta 2018

Matkalla kohti merkityksellistä elämää




Sulje silmäsi ja hengitä syvään. Kuvittele itsesi vuosikymmenten päähän. Olet elänyt hyvän ja merkityksellisen elämän. Miltä elämäsi näyttää?


Tämän harjoituksen ääreen pysähdyn usein. Silloin, kun arki rullaa tasaisesti kuin juoksumatolla ja viikot vaihtuvat vauhdilla. Tai silloin, kun otsa kurtistuu jatkuvasti ja pienetkin takapakit ärsyttävät kohtuuttoman paljon.

Harjoituksen myötä palautan mieleen, mikä onkaan minulle elämässä arvokkainta. Mietin mitä haluan vaalia ja mistä taas voisin luopua? Ja ennen kaikkea, käytänkö aikani minulle merkityksellisiin asioihin?


Sillä hyvin usein huomaan jumahtavani tutulle ja turvalliselle tontille, jota myös mukavuusalueeksi kutsutaan. Siihen pieneen ympyrään, missä elämä on hyvin ennakoitavaa. Samat rutiinit, ruokalista ja ihmiset päivä toisensa jälkeen. Eikä siinä mitään, tasainen arki on tarpeellista ja yleensä ihan miellyttävääkin.

Kuitenkin jossain vaiheessa koittaa hetki, kun elo mukavavuusalueella alkaa maistua puulta. Merkitys asioiden taustalla haalenee ja harmaat päivät seuraavat toisiaan. Tuntuu kuin katsoisi samaa elokuvaa  yhä uudelleen, muistaen lopulta ennakkoon viimeisenkin hienovaraisen nyanssin.

Tekisi mieli huutaa.

Turhautumista seuraa vimmainen muutosvaihe. Selaan myynti-ilmoituksia netissä iltamyöhään. Jos vaikka uusi auto tai asunto toisi lisää intoa? Hämäävää, kuinka erilaiselta elämä voi näyttää jos vain kääntää katseen toiseen suuntaan. Ikäänkuin elokuva vaihtuisi jos tuijotan elokuvateatterin seinää.

Toisinaan pikaisten ratkaisujen sijaan pysähdynkin miettimään, mikä on minulle oikeasti tärkeää.  Miltä näyttää hyvä ja merkityksellinen elämä? Näiden kysymysten äärellä huomaan oman tonttini kutistuvan pikkuruiseksi, sillä arvostamani asiat sijaitsevat pitkälti mukavuusalueen ulkopuolella. Tajuan, että mikäli haluan kulkea niitä kohti, on otettava askel vieraalle maaperälle. Tuon askeleen ottaminen on toisinaan lujassa. Turvallisuushakuinen mieli on kauhuissaan, mutta samaan aikaan tilanteessa on  jotain kutkuttavan jännittävää.



Mitä kauemmin olemme omalla tontillamme viihtyneet, sitä työläämpää sieltä poistuminen on. Lisäksi olemme saattaneet ympäröidä pienen tontin korkealla muurilla, jolloin alueelta poistuminen vaatii todellisia ponnisteluja. Muurit nähtyään moni lopettaakin itselleen tärkeiden asioiden tavoittelun. Esteiden ylittäminen näyttää ensivilkaisulla täysin mahdottomalta.

Onneksi muuri on kuitenkin vain mielemme tuotos. Rakennelma, joka on kasattu uskomuksista, peloista ja asenteista - siis omista ajatuksistamme. Muurin rakentaminen on usein yrityksemme suojautua epäonnistumisilta ja muilta kivuliailta kokemuksilta.  Kuitenkin aikansa omaa tonttia kierrellessä takaraivoon hiipii kysymys "mitä jos?". Mitä jos olisinkin hypännyt laivaan ja seilannut uusille mantereille? Ja silloin olo on taatusti epäonnistunut, koska ei ikinä edes yrittänyt.

Muurit kyllä suojelevat, mutta yhtäällä ne myös lannistavat. Estävät tavoittelemasta arvokkaina pitämiämme asioita. Mutta kannattaako elämän merkityksellisistä asioista todella luopua pelkkien ajatusten vuoksi? Minusta ei.

Ajatukset näyttäytyvät usein totuutena ja juuri siksi mukavuusalueelle on niin vaivatonta jumittua. Omien ajatusten kyseenalaistaminen on työlästä ja tuskallista, mutta myös mukavuusalueelle pysähtymisestä joutuu maksamaan kovan hinnan. Varma ja riskitön elämä saattaa olla helppoa, mutta jää usein vajaaksi, sillä merkitykselliset asiat harvoin tipahtavat syliimme.

Kun aloittaa muurien purkamisen tai tikkaiden rakentamisen, joutuu usein kohtaamaan vaikeita tunteita. Omalta tontilta poistuessa vastassa ovat pahimmat pelot ja kipeimmät muistot. Merkityksellinen elämä ei siis ole helppoa. Voimaa mörköjen ja nurkissa asuvien kummitusten kohtaamiseen kuitenkin saa, kun tietää mitä kohti kulkee - itselle tärkeitä asioita. Vaikka sitten askel kerrallaan kompuroiden.



PS. Kollega kirjoitti mainion jutun arvoista ja arvojen mukaisesta elämästä, voit lukea sen täällä.

PPS. Psykologi yrittää on nyt myös Facebookissa. Käy tykkäämässä ja saat uusimmat jutut luettavaksi saman tien.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitäpä tuumaat?